lauantai 26. maaliskuuta 2022
Pakkosairaalapullat
torstai 11. huhtikuuta 2019
Arkiviikkoa
Kun Milka on poissa kotoa, niin elämä muuttuu aika paljon rauhallisemmaksi, vaikka Nooa onkin kotona. Tietysti niillä kerroilla kun molemmat lapset ovat poissa kotoa, on kaikista rauhallisinta. Mutta lähtövalmistelut ovat aika paljon nopeammat, kun Nooa jää kotiin.
Milkan ollessa poissa Nooalla jatkuu kotona normaalit hoitovuorot eli arkisin 8h hoitopäivät ja viikonloppuisin vähän lyhyemmät. Itselläni oli siis myös hiukan enemmän aikaa tehdä kaikenlaista. Sain aika monta asiaa hoidettavien asioiden listalta hoidettua, vaikkakaan kaikkiin kohtiin en raksia voinut vielä laittaa. Kaikki eivät olleet paperitöitä. Ei tullut otettua ennen ja jälkeen - kuvia, mutta keittiön varastohuoneessakin näkyy taas lattia. Se on aika mukavaa. Hommia sai tehdä mukavasti omaan tahtiin ja väliin jäi lepohetkiäkin. Tiistaina pääsin mm. pastorin kanssa hörppimään Teeleidin teetä.
Milkan ollessa Ilonassa ja Nooan ollessa kotona, on minulla mahdollisuus myös viettää hieman enemmän äiti-poika-aikaa Nooan kanssa. Meillä oli monta mukavaa iltaa yhdessä ja maanantai-illan vietimme aivan kahdestaan. Nooakin selvästi tykkäsi siitä. On ihan oikein, että Nooa saa hieman laatuaikaa vanhempien kanssa ilman pikkusiskoa, kun normaalisti Nooalla on enemmän hoitoa.
Nyt meillä on taas pikku Milka myös kotona. Ilonassa oli mennyt hyvin ja Milka tuli oikein reippaana kotiin. Nyt riittää taas vauhtia täällä olkkarin puolella.
Milka on Ilonassa 2 kertaa 3 vrk joka kuukausi ja Nooa on sitten aina toisella jaksolla mukana eli kerran kuukaudessa 3 vrk.
Myöhemmin tänä keväänä olisi tarkoitus olla pari lasten yhteistä jaksoa hieman tiheämmin. Talvella tuli peruutuksia jaksoihin sairaalaan siirtymisen takia, ja käyttämättä jääneet vuorokaudet saa käyttää uudelleen. Toivottavasti tällä kertaa myös Nooan siirrelty jakso onnistuu ilman keskeytyksiä.
tiistai 4. syyskuuta 2018
Kesän lopetus ja syksyn aloitus
perjantai 13. heinäkuuta 2018
Päivän sähköpostikeskustelu
Hei
Milka on liian pieni kodin ulkopuolisen hoidon lisäämiseen. Hoidot Ilonassa ovat vasta alkaneet ja ensimmäinen 3vrk putkeen aiheutti selvästi ikävää. Kyllä tässä vaiheessa pitää hoito järjestää kotiin pyyntöni mukaisesti. Lapsen ja perheen etua on ajateltava, eikä voida "pakottaa" sijaishoitoon, koska emme öitä pysty hoitamaan. Sijaishoidon lisäämistä voi miettiä myöhemmin, sitten kun se on kunnolla lähtenyt käyntiin.Tiedän että jollain muulla 1-vuotiaalla saattaa olla enemmän kuin 3 vrk sijaishoitoa, tilanteet ovat erilaisia. Mutta Milkan kohdalla on varmasti nyt kotihoito oikea vaihtoehto.Sijaishoito ja yöhoito ovat eri asioita. Me tarvitsemme yöhoitoa. Päivällä haluamme hoitaa itse Milkaa, tosin tietenkään nykyiset päivätunnit eivät saa vähentyä ja tarvitsemme ne nykyisellä tavalla säännöllisesti arjen tueksi, ei tiivistettynä parin vrk ajalle.Voitteko ottaa tämän huomioon ja muuttaa vielä esityksenne?Yt. Äiti
Hei,olet varmaan odottanut ilmoitusta avun tuntien lisäämisestä. Sain myös puhelun sos.tt. "Sami Sossulta".Yöavustustuntien lisäyksen sijaan esitetään tilapäishoitovuorokausien lisäämistä eli lakisääteisen omaishoidon vapaan lisäksi olisi esimerkiksi 3 vuorokautta Ilonassa.t. "Sissi Sosiaalinen"
Vammaispalvelu teki ihan niin kuin arvelinkin. Ensin viivytellään mahdollisimman pitkään ja odotellaan helpottuisiko tilanne (Sami Sossu soitti tänään ja kertoi, että näin se oli nimenomaan mennyt.) Tänä vuonna näköjään tuulee siitä suunnasta, että yöhoitoa ei voida lisätä, sen sijaan kodin ulkopuolista hoitoa kyllä. Prosessi pitkittyy aivan turhaan, ehkä se onkin tausta-ajatuksena.
torstai 5. heinäkuuta 2018
Keskeytynyt loma
Kesäkuu oli vaikea Milkan kanssa, eikä Milka ole edelleenkään oikein kunnossa, vaikka pahin menikin ohi.
Maanantaina alkoi ensimmäinen lasten yhteinen 3vrk mittainen Ilona-jakso. Oli siinä paljon puuhaa, mutta saimme lopulta melko onnistuneesti lapset ja heidän kaikki välttämättömät tarvikkeensa toimitettua Ilonaan. Siitä lähdettiin sitten vapaa-ajan viettoon. Minä lähdin mökille, aluksi yksin, kun tarjoutui sellainen tilaisuus. Mökillä oli mukavaa, vaikka olinkin aika lopussa sinne päästyä ja vaikka tiistaina piti lähteä vähän asioitakin hoitamaan.
Keskiviikkoaamuna Ilonasta tuli kuitenkin puhelu, joka katkaisi lomailun kovin lyhyeen. Nooalla oli mitattu 39,7 asteen kuume. Korkein ikinä! Yö oli ollut myös itkuinen, niinkuin usein infektion iskiessä on. Emme olisi päässeet tarpeeksi nopeasti hakemaan Nooaa, joten soitin ensin lastenosastolle ja sen jälkeen tilasin Nooalle ambulanssin hätänumerosta. Sitäkään ei ole tullut aiemmin tehtyä. Ilonan hoitaja lähti Nooan kanssa päivystykseen ja me vanhemmat jäimme hiukan hermostuneena laittamaan mökkiä kuntoon, ja lähdimme ajamaan kotikaupunkia kohti. Hain Nooan lääkkeet ja tavaroita Ilonasta, mutta Nooa oli vielä päivystyksessä hoitajan kanssa, kun pääsin paikalle. Kuume oli laskenut kyllä kipulääkkeellä. Nooa oli hikoillut silloin itsensä aivan märäksi ja häntä yskitti paljon. Myöhemmin selvisi, että veriarvotkin olivat ihan ok ja ihan tavallinen virustauti on kyseessä. Lisäksi tänään löytyi korvatulehdus, jota hoidetaan antibiootilla. Nooa varmaan pääsee jo huomenna kotiin, ja toivottavasti hän paranee pian. Nooa on todella reipas potilas.
Itse olen ollut todella väsynyt loman keskeydyttyä, sillä en varmaan ollut kunnolla ehtinyt vielä palautumaan kaikesta viime aikojen touhusta. Ja olihan tämä, tai olisi ollut, ensimmäinen kunnon omaishoidon vapaa pitkään aikaan. Sairaalajaksojen aiheuttamat poikkeustilanteet tuntuvat aina raskailta. Onneksi Nooalla ei ollut mitään sen pahempaa hätää, vaikka korkealle noussut kuume vähän säikäytti. Pelkäänpä, että sama tauti saattaa tarttua meihin muihinkin. Olisi todella kurjaa, jos pikkuinen Milka joutuisi vielä tulemaan noin kipeäksi, kun hän ei ole muutenkaan kunnossa.
Toivotaan kuitenkin, että kohta päästäisiin taas normaaliin arkeen kiinni.
lauantai 12. toukokuuta 2018
Hyviä uutisia ja normaalia vastusta
Nooan kohdalla täytyy vielä selvittää eli sopia vammaispalvelun kanssa muutamia asioita. Me emme saa molempia lapsia apuvälineineen kuljetettua Ilonaan, joten tarvitaan taksikyydit. Lisäksi mielestäni on tärkeää varmistaa, että hoitojakson peruuntuessakin Nooalle järjestyisi yöhoito kotiin. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että joutuisimme olemaan 3 vrk ilman mitään hoitoapua. Se on helppo järjestää, koska hoitofirmassa on muutenkin aina yöpäivystys, mutta hoitofirma ei välttämättä halua kustantaa päivystystä sijaishoitojakson ajalle. Silloin vammaispalvelun pitäisi se maksaa. Ja tässä ei tosiaankaan ole kysymys suuresta summasta, mutta usein isoimmat väännöt ovat tulleetkin pikkujutuista. Lisäksi pitää vielä varmistaa, että Nooa saa tarvittavat resurssit hoitopaikkaan, eli hän tarvitsee henkilökohtaisen hoitajan joka hetki, myös yöllä. Eli kustannukset ovat luultavasti suuremmat kuin Milkan osalta. En tajunnut tästä kysyä siinä puhelimessa. Mutta toisaalta sen pitäisi olla itsestäänselvää.
Helatorstaina meillä oli perhepäivä ja käytiin oikein koko perheelläkin ulkoilemassa. Perjantaina meni suunnitelmat uusiksi, kun hoitajalla oli akuutti poissaolotarve ja Nooan päivähoito ei järjestynytkään. Päivä meni vähän sekaisin, mutta lopulta saatiin sitten muutamaksi tunniksi hoitoapua.
torstai 3. toukokuuta 2018
Pitkällisiä prosesseja
Helmikuun alussa kerroin, että vammaispalvelu ei suostunut myöntämään Milkalle enempää yöhoitoa, vaan ehdotti sen sijaan kodin ulkopuolista hoitoa 3vrk kuukaudessa. Siitä olisi hiukan apua öiden kanssa, ja samalla tulisi järjestettyä lakisääteiset omaishoidon vapaapäivät (3vrk /kk). Kirjeessä oli, että asiasta saa lisätietoja vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.
