keskiviikko 13. joulukuuta 2017

13. luukku: Yhteys

"minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen poikansa, Jeesuksen Kristuksen kanssa." 1. Joh.1:3

Yhteys Jumalan kanssa. Siinä onkin uskon ydin. Ilman yhteyttä on vaikea kommunikoida ja kommunikointi taas parantaa yhteyttä. Siis kommunikoimaan.

Jumalan kanssa olisi hyvä kommunikoida enemmän, koska silloin Jumala yleensä rauhoittaa ja rohkaisee itseäni. Jotenkin se yhteydenpito vaan tuppaa unohtumaan. Jumala ei ole yleensä pitänyt suurta meteliä itsestään, vaikka en muista häntä, mutta silti hän on aina paikalla ja tavattavissa. Erittäin hieno persoona. Vaatimattomasti sanottuna. Vaikka en voi sanoa tuntevani häntä vielä liian hyvin.

tiistai 12. joulukuuta 2017

Luminen päivä ison vauvan kanssa

Milkasta tulee otettua enemmän kuvia kuin Nooasta, koska vietän paljon enemmän aikaa Milkan kanssa. On Nooastakin vauvavuodelta kyllä paljon kuvia, tosin ne ovat useimmat huonolaatuisia.

Tänään kuitenkin pötköteltiin lattialla ja laitoin Milkan oikealle kyljelleen ja imetystyynyn pönkäksi selän taakse. Oikealla kyljellä oloa pitäisi harjoitella toispuolisuuden välttämiseksi. Vasemmalle puolelle Milka kääntyy jo liiankin automaattisesti, ja sitten hän yleensä jää siihen jumiin eikä pääse takaisin päin. Nytkään Milka ei kauan oikealla kyljellään viihtynyt, mutta ainakin tyyny esti vasemmalle menon ja auttoi pysymään vähän pitempään selällään, mikä sekin on välillä ihan hyvä. Tyttö oli saanut nähtävästi pallon haltuunsa, mikä oli mukava havainto. Tyyny taisi vähän auttaa pallon lähettyvillä pysymisessä.


Milka on viime päivinä harjoitellut kovasti jalkojen nostamista selällään ollessaan. Tavoite olisikin saada varpaista kiinni. Kuvassa minä avustan pitämällä jalat sopivalla etäisyydellä, jotta Milka saa tutkailla tonttusukkia, joissa on pikku kulkuset. Tonttusukat sopivat mainiosti juuri tähän kehitysvaiheeseen. Milkalla on myös muita sukkia, joissa on joku kiva kuva tutkittavaksi. Mm. isin ostamat batman-sukat ja äidin ostamat porosukat.


Lumisateesta huolimatta uskaltauduimme Milkan kanssa pitkästä aikaa hiukan ulos. Kärryttelimme ihan pikkuisen ja Milka katseli ihan tyytyväisenä kärryjen suojasta, kun äiti teki lumityötkin. Isi oli tyytyväinen, kun pääsi ajamaan suoraan pihaan. Lumitöitä taitaa riittää vielä tänään tai huomenna isillekin.

Milkalla on ollut käytössä turvakaukalo - adapteri - rattaiden runko - yhdistelmä ulkoiluun ja liikkumiseen. Adapteri on vaan hiukan rikki, joten ulkoilu on nyt jäänyt aika vähiin mm. siksi, ettei se hajoaisi kokonaan liian aikaisin. Milka on myös kasvamassa ulos turvakaukalosta. Omiin tavallisiin rattaisiin ei saatu kunnon asentoa.

Milka todennäköisesti saa apuvälineenä joko muutostyöt omiin rattaisiin tai sitten apuvälinerattaat. Lisäksi hän tarvitsee ja saa jonkunlaisen tuolin kotikäyttöön. Toivon vaan, että asia etenisi aika nopeasti rattaiden osalta, ettei jäätäisi ihan jumiin kotiin.

Nyt on Nooan päivähoito ohi tältä päivältä, isin työpäivä pulkassa ja vietetään perheiltaa. Ilta tuntuu aika lyhyeltä Nooan kanssa oloa ajatellen, joten Nooa on suurimman osan ajasta sylissä ja sylivuorot jaetaan äidin ja isän kesken. Milka pääsee myös todennäköisesti vielä isinkin kanssa sylittelemään ja leikkimään. Sitten tehdään molemmille lapsille iltatoimet ja yritetään saada molemmat nukkumaan. Toivottavasti lapset nukkuvat hyvissä ajoin ennen yöhoitajien tuloa, jotta vanhemmatkin ehtivät syömään ja pesemään hampaat ennen sitä. Toivottavasti kaikki perheenjäsenet nukkuvat yön hyvin ja molemmat yöhoitajat jaksavat valvoa.
posted from Bloggeroid

12. luukku: Kipujen mies

Jes.53 (RK)
3. Hän oli halveksittu ja ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5. mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.

Nooalla on aina ollut hyvä iho, mutta nyt on ollut useamman kuukauden ajan kurjaa ihottumaa ja ihorikkoja vaippa-alueella. Loka-marraskuulla kuukauden mittainen lääkevoidekuuri auttoi aika paljon, mutta iho ei ihan ennalleen kuitenkaan palautunut. Kuurin loppumisesta vain parin viikon päästä iho loimottaa taas ihan punaisena ja välillä meinaa mennä paikoin rikki. Silloin tietysti ressua itkettää kun vaippaa vaihdetaan.

Syksyllä käytiin ihotautilääkärillä, josta saatiin kyllä yllämainittua apua, mutta ihottuman syy ei kuitenkaan selvinnyt. Soitin juuri ihopolille ja sain hoitajalle soittoajan, että saataisiin uusia ohjeita. Omatoimisesti ollaankin jo aloitettu kortisonikuuria, jotta tilanne pysyy edes jotenkin hallinnassa.

Todella kurjaa, kun vaiva ei meinaa parantua.

Jeesus tietää, millaista se on, kun tekee kipeää. Rukoillaan, että Nooan peppualue paranee. Ja että hänen ei tarvitsisi itkeä öisin pepun tai pahoinvoinnin tai muidenkaan syiden takia, vaan saisi nukuttua.

maanantai 11. joulukuuta 2017

11. luukku: Tosi valo

Meillä nähtävästi toteutuu tänä vuonna adventtimaanantait. Adventtikynttilät on hienosti aseteltuna ja valittu niistä, mitä kaapista löytyi: kaksi punaista lyhyempää ja kaksi sinistä pitempää kynttilää. Ensimmäisenä adventtina en kerinnyt kuitenkaan sytyttää kynttilää, joten se jäi maanantaille. Samalla tavalla kävi toisenkin adventin kanssa. Ehkä tästä tulee uusi adventtiperinteemme?

Adventtimaanantain kunniaksi halusin löytää jonkun jouluun viittaavan raamatunpaikan ja kysyin apua pastorimieheltäni. Mikä olisi sellainen "valo voittaa pimeyden"-kohta. Pastori lähti etsimään Johanneksen kirjeistä, ja löytyihän sieltäkin ihan kiva kohta, mutta se oli vain osa yhdestä jakeesta. Lopulta päädyimme kuitenkin tähän Johanneksen evankeliumin alun kohtaan:

Joh. 1 (Käännös: RK)
9. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
10. Maailmassa hän oli, ja maailma oli hänen kauttaan syntynyt, mutta maailma ei tuntenut häntä.
11. Hän tuli omaan maahansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
12. Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.

Tämä on joulun sanomaa.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

10. luukku: Vetten läpi

Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta. Jes. 43:2

Nyt mennään aika syvissä vesissä väsymyksen kanssa. En jaksanut taaskaan etsiä raamatunpaikkaa, mutta puhelinsovellus etsi sen minulle. Ihan hyviä valintoja sovellus on tehnyt, joten näillä mennään nyt sitten. Toivottavasti ensi viikolla olisi tulossa vähän pirteämpiä päiviä. Se vaatisi varmaan jonkun nukutun yön tai pari.

lauantai 9. joulukuuta 2017

9. luukku: Kirkkauden toivo

Eilen jäi tekemättä koko joulukalenteripostaus, mutta kuulin juttua, että hyvässä kalenterissa joutuu aina joskus kovastikin etsimään, että löytyykö sitä luukkua.

Tänään menen myös helpomman kaavan kautta ja kelpuutan puhelinsovelluksen valitseman kohdan:

Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Room.8:18

Tänään on ollut tosi väsynyt päivä. Kai se lasketaan kärsimyksiin, jos on tarpeeksi väsynyt eikä pääse lepäämään? Tosin tänään kävi niin, että lopulta sitten pääsin, huilattiin yhdessä lapsen kanssa. Tällä kai selviää iltaan.

Jokusia vuosia sitten yksi ystävä lohdutti, että elämä kestää niin lyhyen hetken, enintään jonkun 80+ vuotta, ja sen jälkeen päästään lepoon ja iloon. Silloin oli toisenlaiset huolet, mutta tuokin rohkaisi.

torstai 7. joulukuuta 2017

7.luukku: Herran silmä

Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa,
pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana. Ps.33:18-19

Tämäkin sopii täydellisesti omaan elämääni. Tänään en oikein jaksa selostaa tätä pitempään.